Lunes, 25 Abril 2016 18:40

Kunjam lurañasa?

Escrito por

Aymara

Kunjam lurañasa?

Yatiqirinakan pusi irnaqäwinakapaw wali sum sum UNIBOL anx luratatayna.

Yatichirin yanapiripäñax mä jach’a yatiqäwiwa

Sata qallta phaxsi qalltkasin 2014 maranxa, nayax séptimo tirsunkayätwa, Carrera de Ingeniería en Industria de Alimentos, Indígena Boliviana Aymara Tupak Katari jach’a yatiqañ utana. Inginieros jupanakat matemática materian yanapirïpayätwa. Nayrïr kutiw yatiqir masinakajarux yaticht’añ qalltayäata.

Nayïr urux janchijas junt’uw tukxäna, kunalaykutï nayaw uka yatichäwinx jilïr irpirjamayätxa. Yaqhip pachax kuntï sañajäkan uks armasxayätwa. Ukas ukachï, ukampirus yatichkasax yatiqaraktwa, ukatx taqi kuns jikxataksän ukrak amuytxa. Jichhax yaqha curso kunjamas yatiqirinakar yatichañäsp uka yatiqasktxa. Javier Ticona Benique, Ingeniería de Alimentos

Majuriyanakan misk’ip apthapiñax janiw jasakiti

Janïr Unibol ukar mantankasax Instituto Superior Técnico Agroindustrial Caranavi uksanw yatiqaskayäta, técnico medio ukan titulo jikxatañatakix 48 horas ukhaw yant’äwimpix phuqhayäta. Nayax apicultura uksanw yatxatayäta, ISTAIC ukanx (reproducción de abejas ukat producción de miel) ukanakaw utjäna.

Nayax 2011 marana, llumpaqa phaxsit taypi sata phaxsikamax módulo uksan técnico ukhamaw lunisat wirniskam 8.00 - 12.00 jayp’ux 14.00 - 18.00 pachakam irnaqayäta. Reinas ukanakatx responsable ukhamayätwa, (división de núcleos de preproducción) uksan jaljtayiri ukat (mantenimiento de la cámara de cría, roedores, plagas) ukat usunakat uñjirirakiyätwa.Qhiparux misk’i apthapiyäta, taqi uka misk’i apthapitx imaxarakiyätwa.

Nayrïr phaxsi irnaqäwijanx sapüruw majuriyanakax amparajat p’atarxapxitäna. Ukat yaqha jisk’a laq’unakax uñt’xitaspas ukhamarakïnwa.

Yant’aw irnaqawx wali askin ukhamarak modulo apícola ukx walja misk’inakan jaytaniwayta.

2014 maranw módulo ukar tumpt’ir sarta, uka majuriyanakax jinchut p’atantasaw katuqapxitu: ukatx janchijanx walipuniw qulunakax misturxitäna, 25 minutos ukhaw walpun jasi jasix churitu. Kunas kamachitu? sasinw jiskt’asta janipuniw akch’s amuykayäti.

Jichhürunx ukakipkarakiw majuyriyanakan p’atantäwip katuqta, ukampirus janiw kunats janchijanx ukham qulunakax misturi ukx amuykti. Omar Esquiel Mamani, Agronomía

Kunjamas suizo kisux luraña

Kunjamas suizo kisux luraña. UAC - Batallas uksan pasantía phuqhataxatw akanx qillqt’ata, chinuqa phaxsin 2015 maranx granja experimental uksankayätwa. Lácteos, uksanx tradicional kisu atiña, yogurt, helado ukat pasteurizada lichi lurañ yatiqtxa. Cárnicos, uksanx wakat qarwat chorizo chuquisaqueño—parrillero, wakat khuchhit salami ahumado luraña, khuchhi lichit kisu atiña ukatx fileteado de trucha ukakipkarakiw qarwa aychats lurañ yatiqawaytxa.

Suizo kisu lurañatakix lichiw utjañapa, ukatx 87 grados ukharuw junt’uptayaña, ukatx 45 grados ukharurakiw thayarayaña, kuwajt’añawa ukharux jayuncharakiñawa. 40 minutos ukhatx uka masa ukax phisqha minutos ukha jisk’a jisk’a khuchhunuqaña. Ukat medio litro jarra ukampiw apsuña, moldes ukanakaruw uchaña ukamat suma tukuyump imxataña. Kunapachatï niy qalt’k ukhax prensadora ukaruw uchaña, niya kimsa uratx maysaxataw jaqukipaña. Qhiparux salmuera ukaruw uchaña: ukhamataw kisux aljañatak wakicht’ataxi. Rosa Cadena Cadena,  Agronomía

Internetatak caseras antenanak luräwi

antenas jaqi aru

Unibol Indígena Aymara Tupak Katari uksanx yaqhip yatiqirinakax caseras antenanak lurañ yatiqapxta (foto principal), wifi ukan señalax askiñapataki. Yatintañ thakhijatx yatiqirinakax uka yaticht’äwinx chikancht’asiwayapxtwa, uksanx Jaqi Aru ukankir jila kullakaw yaticht’awayapxitu. Kimsa tamaruw jaljasipxta, sapa tamanx phisqhani, suxtani ukhanipxayätwa, yaqhipanakax cables ukanak uchapxäna, mayninakax charolas ukanak p’iysupxarakïna. Nayan tamajax jach’a aluminio tubu antenakis uka lurañankapxayätwa, ukatakix lápiz, estuche geométrico, jisk’a amoladora, alicates, tijeras ukat yaqhanakamp apnaqapxta.

Tukuyarux pä antenaw yant’ata: cilíndrico tubut lurata, mayax charolat lurata uka payaw router ukamp yant’ata, uka paypachaw señal ukx katuqäna.

Taqpach luräñ yänakax Jaqi Aru uksat apanitänwa, yatiqirinakax yatiqasax kusisitaw jikxatasipkxta, yaqhipanakatakix novedad ukhamarakïnwa, juk’anikiw electrónica jan ukax electricidad uksat yatxatatax utjapxayäta. Juan Carlos Yujra, Agronomía

Visto 2677 veces Modificado por última vez en Lunes, 04 Julio 2016 16:07
La Pública

La Pública es un proyecto que busca crear y gestionar espacios para el ejercicio ciudadano a través de redes sociales y fuera de ellas, articulando para ello el periodismo digital y el activismo.

fb htw hyt h

lp15

 

La Paz - 71597592
Cochabamba - 71786333
Santa Cruz - 71528022

 

cc